Lankalaihis.

Koska oon yllytyshullu ja aina lähdössä mukaan jokaiseen vastaantulevaan tempaukseen, vei nyt vuorostaan ajatus lankalaihiksestakin mun ihan mukanaan. Tosin, en rajaa tätä vain lankaan, sillä mulla olis myös elopainossani ihan kiitettävästi raskauskiloja pudotettavana.

Lyhyesti siis. Laihdutan yhteensä 15kg. Tähän lasketaan mukaan  niin menetetyt elopainokilot kuin lankavarastokilot. Ja koska olen suuruudenhullu, joka ei ilmeisesti saa minkäänlaista nautintoa onnistumisesta edes once in a while, tavoitteeni täyttyköön kuluvan vuoden aikana. Eli kesäkuu 2015 - kesäkuu 2016. Kaikki tempaukset alkaa aina vuodenvaihteesta, mutta tämä alkakoon nyt näin keskellä vuotta!

Kaikki keinot sallittuja. Neulomisen lisäksi stashia saa pienentää myymällä, lahjoittamalla ja vaikka tuhoamalla lankaa (mikä ei kyllä oo ykkösvaihtoehto!)

Lankaa saan ostaa, kunhan sitä katoaakin.

Kuukausittainen saldoraportointi.

Aloitan tän pahimmalla mahdollisimmalla tavalla, nimittäin heittämällä yhden epätoivoisen epäonnistuneen tekeleen roskiin. Ihan reilu tusinan kerää Novitan Puroa imenyt kammotus Puro Ilo -takki (ohje on ihana, vain tekeleeni sitä on karmea!) on kierinyt työhuoneen nurkissa ja lattioilla jo yli vuoden. Tilkuissa on huono käsiala ja ne eivät istu valmiiksi takiksi ja langan purkaminen on jos ei mahdotonta niin totaalisen hanurista. Yritetty on! En siis edes yritä hyödyntää lankaa muihin pikkutöihin, vaan viskaan roskiin.

Batang. -675g!

Ai niin, paitsi. Ostin Lanitiumilta 400g lankaa. Ja Keesiltä 100g.

-175g.

Eiköhän tää määrittele tän tempauksen suunnan mulle jo nyt! 

Loput värjäilykokeilut.

No niin, sain kuvattua työn ja tuskan kanssa loputkin värjäämäni langat. Tuska tuli turkooseista, joiden kanssa jouduinkin sitten lopulta turvautumaan gimpin apuun ja yksi lanka jäi silti kuvatta, koska en vain saa sitä oikeaa väriä esiin vaikka kuinka kameran asetusten ja parinkin kuvanmuokkausohjelman kanssa leikin, omillani ja neuvojen kera. Ei niin ei. Ihana sävy se kyllä on, kamera ei vaan osaa päättää onko se sininen vai vihreä(itsekään en ole keksinyt sille muuta kuvaavaa termiä kuin karibianmerensininen, sellainen syvimpien laguunien ihana sinivihreä).

Mutta tässäpä ne, joista onnistuin ottamaan kuvat.

Neljä ensimmäistä ovat jälleen 100g vyyhdiksi yhdistettyä Fabelia. 

Tämäkään ylempi lanka ei oikein osaa päättää, onko se punaisempi, hieman burgundymainen lanka, kun valo tuo siinä esiin niin voimakkaasti tuota violettia, kun hämärämmässä sisävalossa se on punaisempi. Paljon on opittavaa kuvaamisessa!

Sitten vielä pari herkullista 100g Baby Merinoa. Epäonnistuneista värjäyksiä, joista tuli toisella kattilakierroksella hauskoja kokeiluja.

Siinäpä ne! Toivottavasti innostun vielä lähiaikoina värjäämään uusilla väreillä, olisi hieman Fabelia ja Alpacaa jäljellä ja tulossa paksumpaa Extra Fine Baby Merinoa, josta toivon itselleni paljon ihanan värisiä huivilankoja muhkeampiin huiveihin.